keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Toivottomuus ja loputon väsymys

Perjantaina oli taas kerran siirtoaika, ja nyt siirto meni aika nätisti. Eihän se koskaan mitään mukavaa touhua ole, mutta helpommin meni kuin viimeksi. Eli ehkä tuosta kohdunkaulanlaajennus-operaatiosta jotain iloa oli sen puolesta.

Jotenkin on silti ollut melko toivoton olo. Yleensä sitä jaksaa ensipäivät siirron jälkeen olla onnellisen toiveikkaalla tuulella. Nyt ei oikein ole jaksanut. Lähinnä sitä on pohtinut, menikö taas rahat ihan hukkaan, eikö taaskaan tule ees sitä hipaisusta kertovaa tulosta... 

Noh, ensi viikon alkupuolella on verikoeaika, joten sitten taas lopullinen tulos selviää. Olen kyllä taas innostunut ihan liian aikaisin kotitesteillä pelleilemään, turhaahan se on mutta kai sitä toivoo... jotain. No, negahan se testi tietenkin oli, mitä sitä ajatteleekaan muuta. 

Äärimmäistä väsymystä on ollut viimesen viikon ajan, ilmeisesti taas nuo lugesteronit sitä aiheuttaa. Ennen se väsypiikki tuli liki heti niiden ottamisen jälkeen, kun nyt se on iskenyt iltaisin. Töiden jälkeen ollut aivan puhki, monena päivänä olen ottanut päikkärit, semmoiset "ihanat" päikkärit jotka vain pahentaa sitä koomailua eikä vaan jaksaisi nousta sohvalta nukkumasta. Noh, tätä se on taas hetkisen aikaa sitten, minkäs teet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti