tiistai 28. elokuuta 2018

Alkioita pakkasessa!

Olin ootellut tätä puhelua jostain syystä jo perjantaille viimeistään. Kai se oli viime kertaisen syy, kun silloin pakastettiin alkiot kolmen päivän iässä. Sitä oletti, että niin nytkin. Torstaina tuli kyllä jo puhelu hedelmöittyneitten munasolujen määrästä, niitä oli aikkiaan peräti 18!

No, soitinkin sinne lopulta perjantaina, ja sanoivat että viljellään vielä viikonlopun yli ja soittavat maanantaina. No, ei tullut maanantainakaan puhelua... aloin huolestumaan, mutta järkeilin että kyllä ne soittaisi jos jokin vialla olisi, ainakin.

Viimein tiistaina eli tänään tuli puhelu. Kuusi alkiota päässyt pakkaseen! Suuri osa taisi olla viisipäiväisiä ja joku/jotkut kuusi päivää viljeltyä blastoja. Koska mulla ei tietenkään työkiireitten keskellä ollut mahista pysähtyä kirjoittamaan niitä tarkkoja määriä ylös, en len ihan varma kumman ikästä alkiota oli mikäkin määrä... heh.

Olisin toivonut ehkä jopa hieman enemmän alkoita. Se varmaan olisi onnistunutkin, jos osa olisi pakastettu kolmen päivän iässä. Kun niinhän se on, että mitä pitemmälle viljellään sen harvempi menestyy. Lähinnä oisi ollut kiva pitää kolme päiväsiäkin mukana, kun vaikka ne ei maljalla menestyisi, voisi ne ehkä kohtuun siirrettynä selvitä... Oikeasti tähän ajatukseen mulla vaikuttaa tottakai viime hoitokierroksen alkiohävikki. Kun 3/4 pakastetusta alkiosta ei selviä sulatuksesta, on vaikea uskoa että nyt olisi sen parempi onni...

Vaan ei voi kuin toivoa parasta. Pikkuiset on nyt pakkasessa ja toivonmukaan mahollisimman moni sulatuksen kestäisi, että pääsisin kunnolla taas yrittämään! Ensi viikolla pitäisi terolut-kuurin loputtua alkaa uusi kierto ja sitten olisi eessä PAS. Jännittää - taas kerran!


torstai 23. elokuuta 2018

Punktio onnellisesti ohi!

Eilen oli punktiopäivä ja kyllä jännitti! Pelotti, että homma on taas viimekertaisen kaltainen tuskallinen ja kovia kipuja sisältävä käynti.

Vaan onnekseni jaksoin aktiivisesti ottaa asiaa hoitajien kanssa esille. He sitten miettivät ihan oman lääkecoctailin minulle. Oli siis huomattavasti helpompi olla ja kestää punktiointi tällä kertaa. Kipeää se silti teki, ja sitä hoitajat pahoitteli. Erityisesti oikealta, poistetun munsarjan luota teki kovasti kipeää. Siellä oli poistosta huolimatta muutama follikkeli, kun pieni pala munasarjaa sinne on jäänyt, joten nekin sitten mukaan poimittiin.
Onneksi sain aina lisää lääkettä suoneen kun alkoi tekemään liian pahaa kipu.
Vaan huomasi kyllä muutenkin että oli tujummat lääkkeet kuin viime kerralla. Operaation jälkeen nukuin siellä toipumishuoneen lepotuolillani liki kaksi tuntia putkeen. Onnekseni ei taaskaan ite operaation jälkeen kivut liiemmin vaivanneet. Toki lievää särkyä on ollut, vielä tänäänkin. Mutta mitään kovaa kipua ei, en ole kotona särkylääkettä tarvinnut, kunhan olen ottanut rauhallisesti.

Saaliskin oli paljon parempi kuin viime kerralla. Kypsiä munasoluja oli kaikkiaan 24! Yli 30 follikkelia siis tyhjensivät. Näistä ihan mukava määrä myös hedelmöittyi, siitä sain tänään väliaikatietoja. Mutta vielä en niitä määriä uskalla tänne laittaa... mielummin odotan että tiiän, tuleeko alkioita vai ei. Jotenkin pelkään että sitä tulee niin kova pettymys stten lopulta kuitenkin.

Se vähän harmitti, että taas päätettiin pakastaa kaikki tulevat alkiot. Perustelu lääkärillä oli kuitenkin hyvä - niin iso saalis poimitti ja lähes kaikki yhdeltä puolelta, joten hyperstimulaation riski on kohonnut. Ja jos se iskisi, se voisi olla pahimmillaan kohtalokas ainoalle munasarjalle. Tätä ainokaista nyt sitten suojellaan joten annetaan kehon toipua eli ei tuoresiirtoa tälläkään kertaa.

Nyt on viime kertaiseen tuttuun tapaan terolut-kuuri ja antibioottikuuri menossa. Seuraavassa kierrossa sitten PAS jos alkioita tulee ja keho on toipunut!
Huomenna selviää taas väliaikatietoja alkioitten suhteen. Kauhesti jännitän mikä on lopputulos. on tämä vaan aina jännityksestä toiseen siirtymistä...

perjantai 17. elokuuta 2018

2. IVF hoitokierros aluillaan

Tai oikeestaan jo hyvässä vauhdissa! Viime viikon torstaina alotin pistokset, tuttuun tapaan Gonal f-kynällä. Aloitin samalla annostuksella kuin viimeksi, vaan tässä viikon varrella annostusta on nostettu jo kahteen otteeseen. Jostain syystä kroppa reagoi tällä kertaa hieman huonommin, nyt ollaan pari milliä jäljessä follikkelien kasvussa viime kerran aikatauluun verrattuna.

Joten nyt pistetään loppupäivät tuplamäärä siihen mitä viimeksi, eli 300 IU. On muuten se jo aika iso määrä minusta kun tuota lukua säätää kynään...
Tänään aloitin myös jarrulääkkeen eli orgalutranin. Se menee sentään tuttuun tyyliin kuten viimeksi.

Eli punktio häämöttää jo hyvin pian. Luultavasti ensi viikon loppupuolella se olisi eessä.
Jännittää tuo punktio kyllä jo aivan kauheasti, pelottaa että en kestä sitä kipua. Kun viimeksi se oli niin tuskallista, etenkin loppua kohti mennessä... Kunpa lääkkeet nyt tehoaisi hieman paremmin.
Hiukan alkaa olla jo nyt turvonnut olo. Ja huomaa taas että hormonit tosissaan väsyttää, vaikka on ollut töissä suhtelelisen lyhyt päivät vaihteeksi, niin kyllä on moneen kertaan jumahtanut töitten jälkeen sohvalle nokosille. Ja ne sitten venähtää liian helposti liian pitkiksi. Tiiättehän, sellasiksi että heräät illan hämärtyessä ja mietit vaan että mikä päivä ees on...

Pikkuhiljaa kyllä tullut mukaan sekin jännitys, että mikä on hoitokierroksen tulos tällä kertaa. Haaveilen että pääsisin tällä kertaa tuoresiirtoon. Kun viime kerralla neljästä alkiosta kolme ei sulatuksesta selvnnyt, olisi jotenkin toivoa ihan eri tavalla nostattavaa jos tuoresiirtoon pääsisi.

Vaan sen kuulemma näkee sitten myöhemmin kuinka käy. Hyperstimulaatioriski on otettava vakavasti, ja jos siitä näkyy merkkejä niin sitten varmaan kaikki taas pakastetaan... harmi sinänsä.
Tai ei voi sanoa harmi! Pitää olla kiitollinen jos alkioita ees syntyy. Eihän mikään ole varmaa.
Mutta kyllä se tuoresiirto silti eri tavalla toisi toivoa tähän kaikkeen. Kuitenkin. Nyt vaan peukut pystyssä että kaikki menisi hyvin!